Luolasukeltajan unelma

Tonava jakaa Budapestin kahtia. Joen länsirannalla sijaitsee Buda ja itärannalla Pest. Molnár Jánosin luolasto sijaitsee Budan vanhankaupungin puolella, Margaretsaaren kohdalla. Saarella on suosittuja puistoja ja kylpylöitä.

Molnár Jánosin lähde laskee Malomjärveen. Järvi on hieman juhlava määritelmä kesäisin rehevöityvälle lammelle, joka laskee edelleen muutaman sadan metrin päässä Tonavaan. Malomjärvi tunnettiin jo Rooman vallan aikana. Sukeltajat ovat löytäneet lammen pohjalta roomalaisia rakennelmia.

Unkarilaiset asettuivat alueelle 900-luvulla. Molnár Jánosin vedet padottiin 1200-luvulla lammeksi, joka puolestaan palveli myllyjen käyttövoimana. Ensimmäiset kirjalliset viittaukset lähteeseen ovat vuodelta 1276, jolloin paavi lahjoitti lammen myllyineen Margaretsaaren nunnille.

Ensimmäiset tiedot luolastosta ovat vuodelta 1858. Farmaseutti Janos Molnar tutki silloin luolan kuivia osia ja analysoi lähteen vettä. Hän tutki veden parantavia vaikutuksia. Varsinainen luolatutkimus alkoi 1930-luvulla ja ensimmäisen kerran luolaan sukellettiin 1950-luvulla.

Nykyisellään luolastoa on kartoitettu yli viisi kilometriä. Suurin kartoitettu sali on yli 80 metriä pitkä ja 16–26 metriä leveä. Pelkästään tässä yhdessä salissa on yli 23 000 kuutiota lämmintä vettä, neljä kertaa suuren suomalaisen kaupungin vesitornin tilavuuden verran. Jos sen pohjaan asennettaisiin tavallinen keittiövesihana, kestäisi tyhjentäminen neljä ja puoli vuotta. Saleja on luolastossa satoja.

Molnár Jánosin ympäristön maaperän porauksissa on selvinnyt, että 150 ja 250 metrin välisessä kerroksessa risteilee paljon luolia. Molnár Jánosin käytävät jatkuvat kohti syvyyksiä, mutta toistaiseksi sukelluksia on tehty vain 75 metrin syvyyteen. Luolaston kartoitus jatkuu edelleeen.

Kalkkikallion uumenissa

Budapestin kalkkikivinen maaperä syntyi lämpimällä ja kostealla eoseenikaudella noin 30–50 miljoonaa vuotta sitten. Samoihin aikoihin kehittyivät myös ensimmäiset nykyisen kaltaiset nisäkkäät.

Unkaria reunustavat Karpaatit idässä ja Alpit pohjoisessa. Kohoavat Alpit nostivat Budavuoria mukanaan. Pannonian tasangon maalaatta puolestaan vajosi kohti itää. Maa halkeili vuorten ja tasangon törmäyslinjalla. Molnár Jánosissakin näkee monin paikoin maansiirroksia, joiden kohdalla luola loppuu kuin veitsellä leikaten.

Luolat saivat alkunsa, kun maan pintakerros halkeili ja siihen syntyi porrasmaisia vajoamia. Halkeamissa alkoi myöhemmin virrata vettä. Saviset maakerrokset olivat sulku, joka esti pintavettä valumasta syvemmälle. Halkeamia myöden syvyyksistä nousi ylös kuumia virtauksia, joista pulppuaa mineraalipitoista ja hapanta vettä. Paikalla on myös ollut tulivuori miljoonia vuosia sitten.

Maankuoren halkeamia ovat muovanneet sen jälkeen sekä pinnalta valuva vesi että tuliperäiset kaasut. Alemmista maakerroksista nousevissa kaasuissa on vetysulfidia, joka muuttuu veteen sekoittuessaan rikkihapoksi.

Sukeltajat kutsuvat Molnár Jánosin vettä vihamieliseksi rikkihapon vuoksi. Sitä on vedessä niin paljon, että se syövyttää erityisesti kumia ja metallia. Sukellusvarusteiden metallipinnat tummuvat vedessä muutamassa päivässä. Sukelluspuvut ja hengitysannostajat pitää uusia usein.

Molnár Jánosissa muodostuu uusia luolia edelleen, tosin vauhti on ihmisiässä mitattuna melkoisen hidasta.

Maan pinnalta tihkuvaan kosteuteen sekoittuu syvältä nousevaa pohjavettä, joka on satanut tuhansia vuosia sitten. Molnár Jánosissa pohjavesi on radiohiilimittausten mukaan yli 5 000 vuotta vanhaa.

Molnár Jánosin fossiilit ovat peräisin ajalta, kun alue oli vielä merenpohjaa. Maakerros, jossa luola sijaitsee, koostuu pääosin korallien, levien, simpukoiden, merisiilien ja sammaleläinten jäänteistä. Molnár Jánosin arvoitus on, mitä metrien paksuinen silttikerros peittää alleen.

Luolaston upeimmat yksityiskohdat ovat maasälpää ja bariittia, jotka muodostavat kristalleja luolan seinille. Maasalpää syntyy, kun silikaatti ja kalsiumkarbonaatti kiteytyvät vedessä. Pehmeän kalkkikiven yksityiskohdat ovat puolestaan murentuneet silttinä luolan pohjalle. Hiljalleen kiven uumenista kuoriutuu esille kovempia fossiileja. Ne törröttävät seinästä aikansa, kunnes niitä ympäröivä kalkkikivi liukenee pois ja fossiilit vajoavat pohjaan.

Molnár Jánosissa virtaa hyvin hitaasti. Ylemmiltä tasoilta valunut siltti on peittänyt luolaston syvemmässä osiossa alle suurimman osan pohjan muodoista. Virtaukset ovat niin heikkoja, että ne eivät riitä kuljettamaan silttiä ulos luolastosta. Jäljellä ovat vain porrasmaiset seinät, joille siltti on laskeutunut.

Maan sisältä vettä puskevat kuumat lähteet näkyvät luolassa selvästi, mutta virtaus ei vaikuta sukeltamiseen. Vesi liikkuu luolastossa niin hitaasti, että sitä tuskin huomaa uidessaan.